Seikkailu Saksan Berliinissä vappuna 2006

Jaan kanssanne matkapäiväkirjamme alun. Tämä on tribuutti Manulle.

---

Matkan suunnittelu alkoi, kun emme saaneetkaan varattua lentoja Prahaan, jota olimme alunperin suunnitelleet reissume kohteeksi. Ostimmekin siis lennot Berliiniin, varsin ex tempore. Varasimme matkan vapuksi, koska silloin oli ylimääräinen vapaapäivä. Ennen kuin teimme hostellivarauksen, vertailimme netissä eri majoitusvaihtoehtoja. Päädyimme valinnassamme edulliseen hostelliveneeseen, Eastern Comfortiin. Kyseessä on entinen laiva, joka on muutettu hotellikäyttöön ja ankkuroitu pysyvästi Spree-jokeen entisen muurin kupeeseen. Päätimme viipyä Berliinissä neljä yötä, koska enempään ei olisi ollut varaa. Ennen matkaamme tutustuimme myös Mondo-lehden Berliinin matkaoppaaseen, jonka olimme ostaneet tammikuisilta Helsingin matkailumessuilta. Opas olikin sattumalta juuri ilmestynyt!

Seikkailumme alkoi Itä-Helsingin Rastilasta, josta hyppäsimme metron kyytiin perjantaina 28.4. aamulla kello 5.30. Metro kuljetti meidät tasaisen varmasti aina Sörnäisiin asti, jossa vaihdoimme lentokentälle menevään seutubussiin numero 615 kello 5.55. Tämä kyyti vei meidät suoraan Helsinki-Vantaan lentokentän ulkomaan terminaaliin asti, jonne saavuimme jo ennen aamuseitsemää. Näin meille jäi jonkin verran odotteluaikaa lentokentällä ennen lentomme lähtöä, joka tapahtui klo 7.50.

Menolennolla tarjoiltiin nakkeja, munakasta, jukurttia, kahvia, mehua, sämpylää ja levitettä. O oli varannut jo etukäteen kasvisruoan, joten hän sai iänikuista taikinaa, tällä kertaa nimellä crepes. Lennolla oli tasaisen lämmin ja kiertoilmainen sää, vaikka koneen ulkopuolella pakkaslukemat nousivat hurjiksi. Emme ihailleet maisemia emmekä jaksaneet innostua siitä, kuinka pieneltä autot näyttivätkään maassa. Olimme molemmat lentäneet aiemmin, joten vajaa 2 tuntia kestänyt lento ei ollut missään suhteessa elämys.

Saavuimme Berlin Tegelin pienehkölle lentoasemalle, jonka päästä päähän kävelyyn ei varmaan kulu paljoakaan aikaa (lähde: MuTu 2006). Emme olleet suunnitelleet ajankäyttöämme tehokkaasti, mutta suuntasimme silti kohti bussilippuautomaattia. Onneksi osasimme vaihtaa lippuautomaatin kielen englanniksi, joten ymmärsimme täysin, miten tuli toimia. Pari suomalaisnaista vaihtoivat parikymppisemme pienemmäksi, jotta saisimme lippumme ostettua, ja me autoimme heitä käyttämään automaattia. Liput ostettuamme tiemme kulki bussipysäkille, jolta hyppäsimme X9-bussin kyytiin. Huikkasimme myös suomalaisnaisille, että tulisivat kyytiin – he kun näyttivät epäröivän ulkopuolella, menisikö bussi sittenkään keskustaan. Ikkunasta aukeavia näkymiä ihaillen matkustimme Zoologischer Garteniin asti. Sieltä vaihdoimme S-Bahniin, joka vei meidät kätevästi Warschauer Straβelle. Olin katsonut jo Suomessa internetistä ohjeet hostellillemme, ja niitä seuraten löysimmekin majapaikkamme helposti.

Check in hostelliimme alkoi vasta klo 16, joten jätimme laukkumme vastaanottoon ja lähdimme tutustumaan kaupunkiin. Hostellimme ”kapteeni” olisi halunnut neuvoa meille näkemisen ja käymisen arvoisia paikkoja, mutta kieltäydyimme kohteliaasti, sillä sattuneesta syystä olemme yliherkkiä kaikenlaiselle häsläämiselle. Lähdimme siis kävelemään yli Oberbaumbrückea (’brücke’ on saksaa ja tarkoittaa siltaa) kohti Kreuzbergin kaupunginosaa.

Ensimmäisen pysähdyksemme teimme Lidl-kauppaan. Emme olleet kumpikaan aiemmin asioineet Lidlissä, vaikka kyseisen ketjun myymälöitä on nykyään myös Helsingissä. Nyt kuitenkin teimme poikkeuksen – Saksassa kun olimme – ja kävimme ostamassa kahvijuomat, pari banaania sekä sipsejä. Istahdimme hetkeksi aurinkoon parkkipaikalle juomaan kahvijuomamme (O:lla kirsikan makuinen, J:lla perinteisempi cappuccinon tapainen). Yritimme puhkoa sipsipussiamme päästääksemme siitä ilmaa, jottei se veisi niin paljoa tilaa O:n olkalaukussa. Lopulta J käytti tehtävään särkylääkeliuskansa kulmaa. O otti myös valokuvan analogisella Canon IXUS II kamerallaan.