Greetings from London

Kirjoittelen tata nettikahvilassa Sohossa. Kavelin tanne pitkin Thamesin rantaa Tower Bridgelta asti, jonka vieressa hotellini on. Fancy mesta muuten, an executive double just for me is a bit much... Toisaalta kivahan se on valilla paasta luksusmajoituksiin, kun ei itse kuitenkaan maksa - komeat nakymat joelle ja satama-altaalle, hyva sanky, kylpyamme (no tietysti Briteissa), silitysrautakin napparasti kaapissa. Huomenna sitten loppuu tyonantajan rahojan haaskaus ja edessa on muutto Bloomsburyyn vaatimattomampaan paikkaan. Kiva muuten paasta pois Towerin seutuvilta, liikaa turisteja tukkimassa teita (toisaalta kylla niita siella British Museumin tienoillakin taitaa pyoria). Lontoo on kylla muutenkin aika tukkoinen kaupunki, ihmisia on liikaa katujen kapeuteen nahden. Nykissakaan ei joutunut vaistelemaan ihmisia koko ajan ja kulku sujui mukavasti omaan tahtiin, kiitos tarpeeksi leveiden katujen.

Muuten kylla rakastan Lontoota. Koko atmosfaari jotenki vetoaa ihan hirveesti, on hienostunutta mutta kuitenkin rentoa (brittilaista, i guess). Esteettisestikin tykkaan, ihailen sita, miten hienosti uudet lasitornit kommunikoivat vanhan rakennuskannan kanssa - eli mielestani oikein sopuisasti. Ulkoilmamuseokaupungit ovat hienoja omilla tavoillaan, mutta Lontoon kaltainen suurkaupunki saa nayttaa myos uudemmat puolensa.

Ah lopetankin nyt lyhyeen ja lahden hienoon huoneeseeni viela viimeiseksi illaksi tuijottamaan BBC:ta. Katsoin tanaan jo Weakest Linkin, joka muuten oli hauska eika kammottava kuten kirsisaloversiomme. Siina kilpaili myos ihana huonohampainen bar maid, joka matki tyyliillaan 60-luvun Lulua. Muuten telkkarista tuntuu tulevan pelkkia talo-ohjelmia.