Maanantai

Taas tajuton jumitus. Pääsin lopullisesti ylös sängystä vasta klo 15 (!). Viime viikko oli samanlaista - töihin pystyi raahautumaan vasta iltapäivän puolella. Lauantaina taas heräsin reippaana jo ennen kymmentä, edellisen illan dokailusta huolimatta. Mahtaakohan mulla olla jotain issueita työn mielekkyyden kanssa..?

Viime viikon vitutukseen liittyi kyllä lomaltapaluu. Ei pitäisi pitää lomaa ollenkaan, jos työ sen jälkeen tuntuu niin äärimmäisen vastenmieliseltä ja orientoituminen on lähes mahdotonta. Toisaalta ehkä asiaan auttaisi, jos loma olisi pidempi kuin viikko, missä ajassa ei kauheasti kuitenkaan ehdi relata. Käytiin sentään ihanassa Berliinissä, siellä pääsi paremmin irti normikuvioista.


Lisäksi reippaantumiseen auttaisi varmaan jatkuvan kaljanlipityksen lopettaminen. Viime aikoina ei taas ole ollut montakaan päivää ilman alkoholia, ja totta kai se vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen. Tänään ajattelin kuitenkin, että pitänee ottaa pari kaljaa, jotta ylipäänsä saa unta illalla viime yön maratonnukkumisen jäljiltä... (itsensä väsyttäminen liikunnalla ei siis tietenkään kuulu konsteihini)